Bulgarian Sofia on erilainen viikonloppukohde

Tavalliselle suomalaiselle matkailusta Bulgariassa tulee ensimmäisenä mieleen rantaloma. Jotkut tuntevat sisämaan kulttuurikohteita tai tietävät, että maassa on myös katu-uskottavia talviurheilupaikkoja. Pääkaupunki Sofia on taas kohteena tuntematon, vaikkakin Prahan kokoinen metropoli.

 

Rannikon rantalomakohteista on Sofiaan matkaa muutama tunti. Suomesta käsin Sofiaan ei ole suoria lentoja, mutta yhdellä vaihdolla matka onnistuu.
Bulgaria on EU-maista mahdollisesti halvin matkailumaa. Bulgarialainen palvelukulttuuri ei ole maailmankuulua ja syystä. Osasyy on se, että maan väkiluku on vähentynyt kommunismin ajan lopusta melkein kahdella miljoonalla, ja BBC kertoi vähän aikaa sitten ennusteesta, jonka mukaan maan väkiluku tulisi vähenemään nopeimmin maailmassa. Moni palvelualan osaaja tekeekin töitä ulkomailla.

Muuta jo nähneelle sopiva kohde

Sofia on EU-maiden pääkaupungeista suomalaisilla tuntemattomimpia. Se ei ole Keski- ja Itä-Euroopan kaupunkiklassikko samaan malliin kuin Budapest, lähellä niin kuin Baltian maiden pääkaupungit tai osittain absurdi mutta aliarvostettu Bukarest.
Sofistikoituneeksi Sofiaa on haastavaa nimittää, nähtävyydet ovat vähissä, ja jo aivan keskustan ulkopuolella infrastruktuuri huonossa kunnossa. Kaupunkia voi suositella matkailijalle, joka on nähnyt jo tyypillisimmät kaupunkilomakohteet.

Vitoshkan kävelykatu

Sofian nähtävyyksiin kuuluu Vitoshka-katu (iso kuva), jonka toisessa päässä on Kansallinen kulttuuripalatsi puistoineen ja toisessa maan hermokeskus, jonka läheltä löytyy ortodoksikirkko, moskeija, katolinen kirkko ja synagoga sekä sodanjälkeistä neuvostotyyliäkin heijastavia hallintorakennuksia.
Vitoshka itsessään on elävä, sieltä voi jopa ihailla ympäröiviä vuoria tavalla, joka on harvoin mahdollista pääkaupungin kävelykadulla, mutta samalla ajatella, miltä kaikki näyttää marraskuisena sadeiltana.

Aleksanteri Nevskin katedraalissa muistetaan suomalaisiakin sotilaita.

Kotimaisia makuja

Vitoshkalla eksoottisemman ruoan perään haikaileva matkailija ohittaa maassa kovasti laajenemaan pyrkivän Hesburgerin ravintolan ja menee katsomaan toista “suomalaista” nähtävyyttä. Aleksanteri Nevskin katedraalin oven pielessä on muistolaatta suomalaisillekin sotilaille, jotka auttoivat maata vapautumaan 1870-luvulla Osmanien valtakunnasta. Suomessa sota muistetaan marssista, jossa kauan on kärsitty vilua ja nälkää Balkanin vuorilla taistellessa.

Shishman – jännittävämpi kuin alussa näyttääkään.

Tsaari Shishmanin katu, joka alkaa katedraalin läheltä, on Sofian nurkista se, jossa hipsterit tuntevat olonsa melkein kotoisaksi.

Patsaat eivät kerro kaikkea

Entisen itäblokin maissa on mielenkiintoista tutkailla, miten lähimenneisyyttä tuodaan esille. Sofia ei ole Moskova, jossa Stalin-T-paitoja myydään surutta, DDR:stä bisnestä tekevä mutta samalla tietoa jakava Berliini eikä myöskään baltialainen pääkaupunki, jossa miehitystä esitellään erityisissä museoissa.
Sosialistisen taiteen museo on yritys esitellä menneisyyttä mutta kehno sellainen. Sisällä on propagandavideoita ja maalaustaidetta ja pihalla katukuvasta poistettuja patsaita, mutta ainakin ulkomaalainen vieras kaipaisi paljon enemmän kontekstitietoja.

Menneisyyttä voi katsoa silmästä silmään Sosialistisen taiteen museossa.

Pasi Hannonen, Bulgaria

2017

 

X