Etusivu / Yleinen / Pennutkin matkaavat

Lemmikkieläimet matkaavat yhä useammin maiden välillä uusien omistajiensa luo. Perinteisempien lemmikkien ohella myös eksoottisten eläinten kauppa on vahvassa kasvussa. Samalla markkinoille on ilmestynyt myös rikollisia toimijoita: on itse asiassa arvioitu, että laiton lemmikkikauppa on jopa kolmanneksi tuottoisin kansainvälisen laittoman kaupan muoto huume- ja asekaupan jälkeen.

 

Pentutehtailu ilmiönä on noussut uutisiin myös meillä Suomessa. Leijonanosa lemmikkikaupasta käydään nykyisin netin välityksellä. Pentua ostavan kuluttajan voi olla vaikea tunnistaa kunnolliset toimijat laittomista pentutehtailijoista.

 

Pentutehtailu on kannattava ja räjähdysmäisesti kasvava bisnes erityisesti Itä-Euroopan maissa, joista pentuja myydään myös meille Suomeen. Karmivissa oloissa kasvatetut koiranpennut eivät piittaamattoman pentutehtailijan kukkaroa juurikaan rasita, joten myyntivoitot nousevat huomattaviin summiin. Ahtaaseen tilaan tungetut eläimet kärsivät niin kasvattajallaan kuin matkatessaan uuden omistajansa luo. Ostajan näkökulmasta ilo uudesta perheenjäsenestä voi pian muuttua suureksi suruksi, kun kauan odotettu pentu osoittautuu jopa parantumattoman sairaaksi.

 

Tämän lisäksi eksoottisten lemmikkieläinten kauppa liikkuu usein harmaalla alueella. Yhä eksoottisempien eläinten tuominen kotieläimeksi herättää eläinten hyvinvoinnin lisäksi kysymyksiä turvallisuudesta, vieraslajiongelmista sekä mahdollisista uhkista luonnon monimuotoisuudelle.

 

Laiton lemmikkikauppa on paraatiesimerkki siitä, miksi yhtenäiselle EU-lainsäädännölle olisi tarvetta. Pentutehtailua ei ole kriminalisoitu EU-tasolla. Toimijoilla ei ole suurta riskiä jäädä kiinni ja tehtailusta koituvat sanktiot ovat usein niin alhaisia, etteivät ne toimi pelotteena toiminnan lopettamiselle.

 

Eksoottisten eläinten kaupan osalta tilanne on pitkälti sama: kauppaa ei koske koko EU-alueen yhteinen säännöstö. Eri jäsenmailla on erilaisia käytäntöä: suurin osa jäsenmaista ylläpitää niin kutsuttuja ”negatiivisia listoja” lajeista, joita maassa ei saa pitää lemmikkinä. Tämä ei riitä, sillä tämän kaltainen lista on jatkuvan päivityksen tarpeessa ja viranomaisille hankala valvoa – erityisesti kun kauppaa käydään rajojen yli. Olemme yhdessä eläinten hyvinvointia ajavan meppiryhmän kanssa vaatineetkin koko EU-alueelle yhtenäistä ”positiivista listaa”, jossa listattaisiin selkeästi ne eksoottiset eläinlajit, jotka todistetusti sopeutuvat myös lemmikeiksi koteihin.

 

Lemmikkieläinten liikkuvuutta sinällään säädellään EU-tasolla. Tuoreen lainsäädännön mukaan lemmikkieläinten kuljetukset sallitaan vain viiden eläimen ryhmissä. Eläimistä vastuussa oleva henkilö täytyy olla omistaja tai valtuutettu henkilö. Eläinten mukana oleva dokumentointi on tarkoin määritelty. Sääntelystä on kuitenkin rajattu ulkopuolelle juuri kaupankäynti.

 

Pentutehtailun suitsimisessa mielestäni keskeisin tarve löytyy tällä hetkellä Euroopan-laajuisesta lemmikkien tunnistusrekisteristä, jota olen ollut parlamentin mukana vaatimassa jo pitkään. Lainsäädännöllisiä muutoksia odotellessa erilaiset tiedotuskampanjat, kuten vaikkapa Suomen eläinlääkäriliiton, Kennelliiton ja Suomen Eläinsuojelun halpa pentu -kampanja auttavat kuluttajia tunnistamaan pentutehtailijat ja tehtailun vaarat.

Jaa artikkeli: