Kestämätön velka

Elokuun alussa vietettiin kyseenalaista vuosipäivää: keskiviikkona 2.8. olimme kuluttaneet maapallon meille tälle vuodelle varaamat luonnonvarat loppuun. Loppuvuoden liikkumisemme, asumisemme, ruoan- ja juomatuotantomme, tehtaamme, – koko yhteiskuntamme – pyörivät siis ekologisella velalla.

Maailman ylikulutuspäivä on aikaistunut vuosi vuodelta. Vielä 2000-luvun alussa ylikulutuksen puolelle siirryttiin vasta lokakuussa. Jos sama tahti jatkuu, ei ekologisen velan lyhentämisestä voi haaveillakaan. Päinvastoin.

Maailman väestömäärän arvioidaan kasvavan noin 9 miljardiin vuoteen 2050 mennessä. Jos koko miljardipäisen ihmiskunnan kulutustahti jatkuu nykyisenkaltaisena, tarvitsemme tuolloin lähestulkoon neljän maapallon verran luonnonvaroja tämän kulutusinnon kattamiseen. Harmillista kyllä, varamaapalloja ei ole saatavilla parhaimmassakaan hypermarketissa.

Velan kanssa voi elää hetken, mutta jatkuvasti laajeneva velkataakka käy jossain vaiheessa kestämättömäksi. Ongelmaan ei voida puuttua vasta joskus vuosien päästä. Jo tällä hetkellä esimerkiksi ruuan, rehun ja kuitujen valmistamiseen tarvittavista ekosysteemeistä arviolta 60 prosenttia on nykyisellään rappeutunut tai ylikäytön kohteena.

Liikenne on asumisen ja ruoantuotannon ohella yksi ekologiseen jalanjälkeemme merkittävimmin vaikuttavista osasista – se vastaa noin 25 prosentista EU-28 hiilidioksidipäästöistä. Samaan aikaan EU on sitoutunut vähentämään liikenteestä johtuvia päästöjään 60 prosentilla vuoteen 2050 tultaessa. On selvää, että tavoitteen saavuttaminen vaatii syvällekäyviä muutoksia.

Muutoksen keskiössä tulee olla koko liikennejärjestelmän uudelleenvisiointi.
Lyhyellä aikavälillä siirtyminen liikenteen sähköistämiseen on tärkeässä roolissa. Muitakin innovatiivisia ratkaisuja tarvitaan. Suomi on ollut edelläkävijä nesteytetyn maakaasun käyttöönoton kehittämisessä mm. laivaliikenteessä. Bioenergialla on myös oma paikkansa. Puutuotteiden tuotannosta syntyviä sivuvirtoja, joille ei löydy muuta käyttöä, on järkevää käyttää bioenergian tuotantoon siirtyessämme fossiilittomaan aikakauteen. Erityisesti tästä valmistetulla biodieselillä on paikkansa raskaanliikenteen polttoaineena.
Yksittäistä ihmelääkettä ei kuitenkaan yhdestäkään näistä yksin saa – tarvittavat massiiviset päästöleikkaukset ovat mahdollisia vain koko järjestelmän muutoksen kautta. Tarvitsemme enemmän integroituja järjestelmiä, jotka yhdistelevät joustavasti ja älykkäästi erilaisia liikkumisen muotoja – niin paikallisella, alueellisella kuin globaalillakin tasolla. Suunnitteluun tulisi ottaa mukaan teknologian tarjoamat ratkaisut niin liikkuvuuteen kuin logistiikkaankin.

Talouskasvu ei voi perustua jatkuvaan luonnon ja sen resurssien yksisilmäiseen hyväksikäyttöön. Muutos ei käy hetkessä, eikä se ole ilmainen. Katastrofaalisesti kalliimpaa on kuitenkin jatkaa nykyistä tuhlailua, sillä muutos on väistämätön: ihmiskunnalla ei ole käytettävissään kuin yksi planeetta, jonka lainanantokyky on rajallinen.

Johtamani GLOBE EU -järjestö laittoi syyskuun lopulla (26.9.) Brysselissä pystyyn ison tapahtuman, jossa muistutettiin jälleen kanssa-päättäjiä siitä, että ylikulutuksen ongelma on todellinen. Tilaisuuden keskusteluja voi käydä katsomassa GLOBE:n sivuilta ( www.globe-eu.org ), mistä löytyvät myös tilaisuudessa esitetyt materiaalit.

Jokainen voi käydä myös laskemassa oman ekologisen jalanjälkensä maailman ylikulutuspäivän vuosittain laskevan Global Footprint Network -järjestön sivuilla, osoitteessa www.footprintnetwork.org.

X