Itävallan Alpeille helteitä pakoon

Kuluneena kesänä helle-ennätykset ovat paukkuneet rikki Suomessa. Tulevaisuudessa tähän on syytä totutella, sillä helleputket ovat yleistymässä Suomessa. Ne, ketkä kaipaavat lomallansa raikkaita lämpötiloja ja viileämpää kesäsäätä, joutuvat yhä useammin suuntaamaan korkealle vuoristoon tai Skandinavian pohjoisosiin.

Meillä autoreissu suuntautui Alppien halki kohti Välimerta, ja harvoin pääsee sanomaan, että olipa mukava lähteä Suomen helteitä pakoon etelään.

Itävallan korkein Alppitie on huikea

Itävallan korkein Alppitie, Grossglockner, yltää parhaimmillaan 2 500 metrin korkeuteen Edelweissspitze’n kohdalla. Pääsymaksu tielle henkilöautolla on suolaiset 36 euroa vuorokaudeksi, mutta kyllä se on jokaisen euron arvoinen.

Mutkikkaita Alppiteitä. Bongaatko kuvasta lunta?

Päätieltä kannattaa poiketa juurikin tuonne mainitsemalleni Edelweissspitzelle, sillä paikalta avautuu näkymä Itävallan korkeimmalle huipulle, Grossglocknerille (pääkuvassa), joka yltää 3774 metrin korkeuteen merenpinnasta. Tien varrella on useita ravintoloita ja majoituspaikkoja.
Käteistä kannattaa pitää mukana, sillä rahannostopisteitä on niukalti Itävallan huipuilla.

 

 

”Näin meteorologina ja muutenkin luonnonystävänä minua kiehtoi
seurata nousun aikana tapahtuvia ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeiden muutoksia. ”

 

 

2,5 kilometrin korkeudella toimiva sääasema oli ihmettelyn arvoinen.

Itävallan laaksot ovat lauhkean kosteita ja reheviä, kesäisin helteisiä, mutta jo yhden kilometrin nousun jälkeen maisema alkoi kovasti muistuttaa Suomea: kuusimetsiä, mäntyjä, horsmia ja voikukkia.

Lämpötila laskee ylöspäin mentäessä keskimäärin noin 8-9 astetta kilometriä kohden ja tämän huomaa myös maisemassa. 1-2 kilometrin korkeudella ilmasto- ja kasvillisuusolosuhteet muistuttavat Suomea, ja tätä korkeammalla viileässä ja tuulisessa ilmastossa eivät enää puut menesty.

Lumilaikkuja näkyi heinäkuussa vielä kahden kilometrin korkeudella ja korkeimmat vuorien huiput ovat ikijään ja -lumen peitossa. Mutta olipa mukava päästä viilentymään!

 

Tarkkaile alppieläimiä!

Murmelivaara!

Kasvillisuuden lisäksi kannattaa pitää silmällä alppielämää. Rehevää laidunmaata lehmille, lampaille ja vuohille Itävallan Alpeilla riittää pilvin pimein. Tämän lisäksi vuoristoteiltä voi bongata mm. alppimurmeleita ja -kauriita. Ja miten hyvä tuuri kävikään, sillä molempia osui kohdallemme!

Alppikauriit olivat komea näky.

Kovin lähelle alppikauriita ei kuitenkaan kannata mennä, sillä ne saattavat lähteä taka-ajolle ja siinä todennäköisesti jää kyllä häviölle. Yli kahden kilometrin korkeudella ilma on jo sen verran ohuempaa, että pienikin nouseminen hengästyttää ja laittaa sykkeen korkealle puhumattakaan taka-ajotilanteesta.

 

Serpentiinitiet pistävät pään pyörälle

Grossglockner koostuu yhteensä 36 tiukasta U-mutkasta ja tällä 48-kilometrisellä serpentiinitiellä pää menee helposti pyörälle. Nouseminen kuormittaa myös auton moottoria, joten on hyvä pysähtyä välillä lepopaikoille ihailemaan maisemia ja ottamaan kuvia. Serpentiiniteiden varrelta löytyy myös upeita vesiputouksia, joissa vesi kuulemma on juotavaa.


Alppien sää on arvaamaton

Alpeilla on jännä tarkkailla pilvien muodostumista: vuoristo saa aikaan nk. orografisia pilviä eli kun ilmavirtaus törmää esteeseen, vuoristoon, syntyy pilviä ”kuin tyhjästä”.

Vuoristossa ne usein kesäaikana kasvavat kuuropilviksi ja jopa ukkosmyräköiksi eli sää saattaa nopeasti vaihdella aurinkoisesta jopa myrskyiseen tunninkin sisällä.

Meteorologi ihailemassa orografisien pilvien syntyä.

Usein paikallinen meteorologinen taho antaa varoituksia, joita kannattaa seurata esim. Meteoalarm -sivustolta, jos on lähdössä vaikkapa vaellukselle.

Keskikesälläkin mukana on syytä olla pitkähihainen, pitkät housut, sateen ja tuulen kestävää vaatetusta sekä lämmin takki.

Grossglockner-tie avataan turisteille talvikauden jälkeen huhti-toukokuun vaihteessa ja se sulkeutuu lokakuun lopulla. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että kesäkuukausien ulkopuolella yli kahden kilometrin korkeudella valtaosa sateesta tulee lumena, joten kesärenkailla on syytä olla hyvin varovainen.

Parhaimmat muistot Alpeilta

Pidän kovasti Alpeista. Olen käynyt kaikilla Euroopan tunnetuilla vuoristoilla, mm. Kölivuoristolla, Karpaateilla, Tatra-vuorilla, Pyreneillä ja Balkanin vuoristolla, mutta Alpeista pidän eniten. Tiet ovat hyvässä kunnossa, opasteita on riittävästi, palveluita matkan varrella on paljon, lisäksi vaellus- ja harrastusmahdollisuuksiakin on runsaasti.

Tarvittaessa majoituspaikkojakin löytyy hyvin matkan varrelta, jos suunnitelmiin tulee muutoksia ja haluaakin jossain kohtaa pysähtyä pidemmäksi aikaa lepäämään.

Myös alppimurmeleita löytyi Itävallan korkeimpien huippujen edestä.

Alppimaisemat tarjoavat silmänruokaa ja lepoa sielulle. Paras asia Alppimatkailussa onkin mielestäni se, että samaan päivään mahtuu paljon erilaisia maisemia: rehevistä ja helteisistä lehtimetsälaaksoista voi kivuta muutamassa tunnissa lumen keskelle ja nähdä matkan varrella, miten luonto muuttuu. Matkustaminen Alpeilla on helppoa!

 

Markus Mäntykannas
kesä 2018

 

 

Articles

Find More  

Talvipyrähdys Vilnaan

Liettuan pääkaupunki Vilna sijoittuu kärkisijoille Euroopan edullisimpien turistikaupunkien listauksissa. EU-maista Liettua oli toisiksi suurin nousija turistien maassa viettämien öiden lukumäärässä, selviää juuri julkaistusta Eurostatin vuoden 2018 raportista. Liettuassa on matkailutarjontaa niin taiteen, ruoan kuin spa-hoitojen ystäville. Tässä muutamia vinkkejä.  Kiertelyä Užupisin taidegallerioissa Taitelijoiden suosimaa Užupisin aluetta Vilnassa on verrattu jopa Pariisin Montmartreen ja Kööpenhaminan Christianiaan. Kyseessä ei ole kuitenkaan aivan …

Continue reading  

Suomalaiset ovat löytäneet ”Caminito del Reyn”

Maailman vaarallisemmaksi patikkareitiksi mainittu ”Caminito del Rey” eli ”Kuninkaan pieni polku” on löytänyt paikkansa vaeltajien keskuudessa. Viime vuonna seitsemän kilometriä pitkällä vaellusreitillä kävijöitä oli ennätykselliset 300 000. Heistä 60 prosenttia oli ulkomaalaisia, edustaen 116 kansallisuutta. Kaukaisemmat vaeltajat tulivat Australiasta, Azerbaidžanista ja Filippiineiltä asti. Suomalaisten määrä on noussut tasaiseen tahtiin vuosi vuodelta. Viime vuonna suomalaisia vaeltajia oli jo 4 200. Kyseessä on vuoristopolku, joka mutkittelee …

Continue reading  

Venetsiaan uusi turistivero

Venetsia on saanut Italian hallitukselta luvan turisteille asetettavan ”pääsymaksun” perimiselle, joka on päiväturisteilta ajankohdasta riippuen 2,50:sta 10 euroon. Venetsian kaupunki on saanut nyt kaksi kuukautta aikaa miettiä miten vero kerätään. Kriitikot kutsuvat veroa ryöstöksi. Varoilla katetaan historiallisen kohteen ylläpitoa, siivousta ja matkailupalvelujen kuluja. Venetsiassa käy vuosittain lähes 20 miljoonaa päivävierailijaa. Kuinka rahat päivävierailta kerätään, on vielä epäselvää. Venetsiassa yöpyvät vieraat …

Continue reading  

Georgia tähtää varteenotettavaksi hiihtokohteeksi

Georgia matkamessuilla 7c100.   Suomalaiset kuulivat Georgian hiihtomahdollisuuksista ensi kerran 80-luvulla, kun ykköskeskukseen, Gudauriin rakennettiin länsimainen hotelli sisätenniskenttineen. Uudet tuolihissit ja vanhat helikopterit kuljettivat hiihtäjiä yli 3000 m korkeuteen. Neuvostoliiton kadottua Kaukasus-vuoristoon 1985 perustettu Gudauri on kasvanut moninkertaiseksi ja uudet hissi- sekä majoitusinvestoinnit tuovat sen entistä lähemmäksi länsimaista hiihtokeskustasoa. Georgia satsaa talviturismiin ja muutama muukin hiihtoalue on saamassa kasvojenkohotuksen, mutta …

Continue reading  
X